Joulutematiikkaa

(Sorry guys, I need to get this out of my chest in Finnish).

Ajattelin kirjoittaa tämän kommentiksi Khiloun blogiin, mutta arvelin, että kuitenkin luo keskustelua, joten ehkä on parempi tehdä siitä oma merkintänsä.

Marjut kyselee, pitäisikö joulua rakastavien olla hiljaa, jottei sattuisi leukaan. Höps (kaikella kunnioituksella, Marjut on groovy grrll :). Bloggauksen hyvä puoli on se - kuten Tommikin kommentoi (ja aion olla nyt hänen tarkoittamansa neuvostoliittoaivo ja antaa kommentointiohjeita) - että "huonoja" mielipiteitä ei tarvitse kuunnella. Tosin olen ennemminkin sitä mieltä, että kyseessä ei ole välinpitämättömyys, vaan ihan normaali suodatus: Me emme voi lukea kaikkea. Ja luonnollisesti, samaten kuten valitsemme ystävämme, valitsemme myös ne blogit ja uutiset, joita seuraamme. Tämä on ihan luonnollista.

Tarkoitan nyt tässä tapauksessa "huonolla" mielipiteellä mitä tahansa mielipidettä, jota et halua kuunnella, en sinällään jollain mystisellä mittarilla huonoa mielipidettä. Tämä on huomattavan eri lähtökohta kuin esimerkiksi nyyssi-, sähköposti- tai webifoorumikeskusteluissa, jossa kaikkien mielipiteet ovat yhtä arvokkaita. Blogeissa sinä valitset ne henkilöt, joita seuraat. Foorumeilla valitset asian, jota seuraat. Bloggaus on henkilökohtaista julkaisemista. Jos ajattelet valitsevasi blogin siksi, että se käsittelee mielenkiintoista asiaa, valitset sen kuitenkin siksi, että kirjoittaja (tai kirjoittajat) osaavat kirjoittaa juuri siitä aihealueesta sinua kiinnostavasti.

Ihmisten välinen keskustelu siirtyy blogimaailmaan luontevasti: henkilökohtaiset blogit viittaavat toisiinsa, ja ihmiset julkaisevat omat puheenvuoronsa omissa blogeissaan, omina merkintöinä. Linkkien löytämiseen on useampiakin keinoja - jätetyt kommentit, ns. Trackback, Technorati (ja kiljoonat muut palvelut), vähänkin kehittyneemmän kävijälaskurin tuijotus ja Google (kokeile "link:omablogi"). Jos jonkun tyypin kirjoittelu käy hermoille, lakkaat lukemasta. Ei sen kummempaa. Jos hän sanoo jotain tärkeää, luultavasti kuulet siitä jotain toistakin kautta (esimerkiksi joku muu viittaa ko. blogiin).

Kommentit ovatkin sitten kinkkisempi pulma. Mielestäni blogia tulee myös tässä käsitellä henkilökohtaisena tilana: jos joku avaa bloginsa kommenttitoiminnon, se ei ole suinkaan lupa tulla huutelemaan sen enempää kuin kutsu illalliselle on lupa tulla kotiisi syömään jääkaappi tyhjäksi. Minulle blogi on olohuoneen jatke - paikka, jossa käsittelen omia ajatuksiani, mutta tarkoituksenmukaisesti julkisesti. Jos joku tulee olohuoneeseni vittuilemaan minulle, heitän ulos.

Ja samalla periaatteella asiattomuudet kommenttiosastossa saavat lähteä ja lähtevät bittien taivaaseen. Sen sijaan pahemmatkin asiattomuudet jossain omassa blogissa ovat tiettyyn rajaan asti ok - koska minun ei tarvitse välittää niistä. Tietysti, mikäli tilanne äityy pahaksi, niin yleensä palveluntarjoajat suhtautuvat kohtuullisen myötämielisesti pyyntöihin poistaa loukkaava materiaali, jo ennen kuin Rikoslain sisältämä herjauspykälä lähestyy edes horisontissa. Esimerkiksi vaikkapa Bloggerin käyttösopimus, jossa kielletään mm. kaikenlainen loukkaava materiaali ("...any unlawful, harassing, libelous, abusive, threatening, or harmful material of any kind or nature. Member further agrees not to transmit any material that encourages conduct that could constitute a criminal offense, give rise to civil liability or otherwise violate any applicable local, state, national or international law or regulation...")

Jokaisen tulee kuitenkin itse valita, millaista keskustelua on valmis sietämään. Toiset tuhoavat kaikki eri mieltä olevat kommentit. Toiset tuhoavat anonyymit kommentit. Toiset sallivat ihan mitä tahansa keskustelua. Mutta tämä on jokaisen bloginpitäjän oikeus (ja tiettyjä lakipykäliä siristellessä ehkä jopa velvollisuus). Saathan valita itse, keitä haluat kestää omassa olohuoneessasikin, mikset sitten blogisi kommenttiosastossa? Totta kai julkisuus tuo hieman lisää painetta toleranssiin (kommenttiosastoissa näkee välillä käytöstä, jota henkilö ei tosiaan sietäisi kotonaan), mutta valitettavasti internetin anonyymiys tuo mukanaan myös tiettyä sosiaalivammaisuutta (kommenttiosastoissa näkee kommentteja, joita kukaan ei tosiaan esittäisi päin naamaa). Internet mediana vaatii jo suurempaa toleranssia, mutta ei se tarkoita sitä, että pitäisi kaikkea sietää.

Minusta ajatus siitä, että koko blogistan on yhtä onnellista perhettä ja kaikkien pitäisi sietää toisiaan on väärin. Myönnän, että haluan kuitenkin luoda niille, jotka sitä haluavat, tiettyä yhteisöllisyyttä, mutta sitä ei tule kehittää ihmisten tahdon vastaisesti. Niiden, jotka haluavat olla ulkona tästä "blogistanista", tulee ehdottomasti saada olla. Pinserin lista on tehnyt hyvän työn tähän asti, mutta epäilen, että se tulee aikaa myöten repeytymään kappaleiksi; jo nyt on vaikeaa käydä läpi kaikki uudet blogit, ja jos bloggauksen suosio kasvaa samaan tahtiin täällä kuin muualla, puolen vuoden päästä uusia blogeja tulee kerralla satakunta kappaletta. Ja vuoden päästä parisataa. Voi jopa olla, että Suomen luetuin blogi ei ole edes Pinserin listalla vuoden päästä, who knows.

Me olemme ihmisiä omine mielipiteinemme, ja me olemme tarpeeksi fiksuja valitsemaan sen porukan, jonka kanssa vietämme aikaamme. Konflikti luo kiinnostavuutta - oli kyseessä sitten omien sisäisten konfliktien käsittely tai blogien välinen keskustelu. Tämä ei ole perhe. Me vain olemme kaikki valinneet tuoda oman henkilökohtaisen äänemme julkisesti saataville. Sen pitäisi lisätä keskustelua, ei muuttaa sitä yhteishymistelyksi.




Comments

Mietin pitkään, mitä tähän sanoisin, mutta koska olen suuri yhteishymistelyn, rauhan ja joulun kannattaja (ei siis kovin groovy!), en löytänyt sopivia sanoja. Päässä on pyörinyt pari päivää kaikenlaista otsikolla "Bloggaajan vastuu", mutta eipä se vielä ole kiteytynyt kokonaiseksi kannanotoksi saakka. Keneenkään sen kummemmin viittaamatta on kuitenkin mielenkiintoista ja vähän pelottavaakin seurata, miten blogosfäärissä (niin kuin maailmassa muutenkin) syntyy johtajia ja seuraajia, hymistelijöitä ja vastaanpanijoita, ja onhan tuolla kommenttiosastoilla häiriköitäkin. Mutta bloggaajasta tietysti riippuu se, millä tavalla ja mitä mielipiteitä esitetään, saako mielipidettä tulla kyseenalaistamaan, vai nouseeko bloginpitäjä siitä samantien takajaloilleen. No joo.

"Jos ajattelet valitsevasi blogin siksi, että se käsittelee mielenkiintoista asiaa, valitset sen kuitenkin siksi, että kirjoittaja (tai kirjoittajat) osaavat kirjoittaa juuri siitä aihealueesta sinua kiinnostavasti."

Tähän vielä sanoisin, että kyllä joskus on kyse ihan silkasta masokismista, vähän samaan tyyliin kuin tosi-tv. :-)

--Marjut, 10-Nov-2004


Samaa mieltä tuosta olohuone-jutusta. En minä kommentointimahdollisuutta tarjoa, jotta saisin paskaa niskaani, vaan jotta lukijani voivat keskustella kanssani ja ehkä jopa keskenään niistä asioista, joita olen teksteissäni nostanut pinnalle.

Kritiikkiä otan mielelläni vastaan, jos se on asiallista. Mitään asiatonta louskutusta, joka tähtää siihen, että pahoitan mieleni, en halua lukea (tämä ei tarkoita, että kuvittelisin kaikkien pitävän minusta, koska eihän asia niin ole). Kanssani saa olla eri mieltä, kunhan pystyy perustelemaan kantansa ja keskustelemaan asiallisesti. Sääli vaan, että kaikki eivät tätä aina käsitä, ja ovat sitä mieltä, että blogin ylläpitäjällä ei ole oikeutta päättää, millaisia kommentteja hän haluaa vastaanottaa, sillä tämähän on vapaa maa, sananvapaus on kiva juttu ja ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

--Aaltoneito, 10-Nov-2004


Vertaus vittuilusta olohuoneessa on kyllä tavallaan oikea; toisaalta harvempi meistä pitää ulko-ovea auki kaikenmaailman ihmisille samalla tavalla kuin kommenttiosastoaan.

Ehkä parveke on parempi vertaustila: sehän on puolijulkinen, sieltä voi huudella ympäristöön ja sinne voi ympäristöstä huudella takaisin. Mutta harhaudun.

Itse en lähtisi kovinkaan herkästi poistamaan oman blogini kommenteista mitään, mikä ei ole selvästi laitonta. Minusta (ja tämä on pelkästään itse itselleni asettama credo) kommenttien putsailu henkilökohtaisten mieltymysten perusteella on vellihousujen hommaa.

Aiheesta aiemmin: http://www.melankolia.net/kari/arkistot/001866.html

--212.90.65.25, 10-Nov-2004


Jos minulle tulee kommentti, joka ei minua miellytä ja ehkä loukkaakin minua, muttei ole suoraan laiton tai muuta vastaavaa, annan sen kyllä olla, ja todennäköisesti kommentoin purevasti takaisin. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä faktaa, että pahoitan sellaisista kommenteista mieleni, ja en mieluusti sellaisia haluaisi lukea. Siinä vaiheessa kun joku sellaisen kommentin minulle jättää ja sen luen, vahinko on jo tapahtunut, joten samahan se sitten on, antaako sen kommentin siellä olla vaiko ei. Sen vuoksi olenkin esittänyt blogini metatiedoissa pyynnön, että tuollaiset kommentit jätettäisiin kirjoittamatta, mutta jos joku ei tuota pyyntöä noudata, minä en sille mitään voi.

--Aaltoneito, 10-Nov-2004


More info...     Comments?   Back to weblog
"Main_blogentry_101104_1" last changed on 10-Nov-2004 17:36:07 EET by JanneJalkanen.